Tietoisku

Yrittäjän tietopankki: Lomakertymä, lomakorvaus, lomapalkka ja lomaraha

Kesä lähestyy ja niin myös lomakausi! Lomaa ansaitaan tekemällä töitä, mutta paljonko lomapäiviä kertyy, miten ne lasketaan ja milloin lomaa voi pitää? Maksetaanko loman ajalta palkkaa vai lomakorvausta? Kokosimme vuosilomalakiin perustuvat vastaukset alle.

Lomakausi

Lomapäiviä kertyy lomanmääräytymisvuoden aikana vuosittain ajalla 1.4.-31.3. Lomakausi puolestaan on 2.5.-30.9. välisenä aikana, jolloin pääsääntöisesti lomat pidetään. 

Työntekijä voi esittää toivomuksen, milloin haluaisi ansaittua lomaa pitää, ja työnantajan täytyy se huomioida. Päätöksen loman ajankohdasta tekee kuitenkin työnantaja.

Lomapäiviin lasketaan arkipäivien lisäksi myös lauantait, sillä kokonainen lomaviikko on kuusipäiväinen. Sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- ja juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää ei lasketa mukaan, joten ne eivät myöskään kuluta lomapäiviä. 

Vähintään 12 arkipäivää lomasta on annettava yhdenjaksoisesti. Sen ylittävästä osasta työnantaja ja työntekijä voivat sopia muulla tavoin, mutta noudattaen lain määräyksiä ja työehtosopimusta.

Lomakertymät

Lomapäivien määräytymiseen on vuosilomalaissa määritellyt ansaintasäännöt ja lomapäiviä kertyy työsuhteen pituuden sekä täysien lomanmääräytymiskuukausien mukaan. 

Lomaa kertyy täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta, eli niiltä kuukausilta, kun työntekijä työskentelee lomanmääräytymisvuoden aikana

  • vähintään 14 päivää kaikkina kuukausina 
  • alle 14 päivää, mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa 

Lomapäivien määrä määräytyy työsuhteen keston mukaan täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta. Kun työntekijän työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä kestänyt 

  • alle vuoden, lomapäiviä kertyy 2 päivää /kuukaudessa
  • yli vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 päivää /kuukaudessa 

Lomapäiviä kertyy varsinaisilta työpäiviltä, jolloin työntekijä on ollut töissä. Työssäoloon rinnastettavalta ajalta, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaapäiviltä, sairaslomapäivistä, opintovapaan ja lomautuksen ajalta, kertyy myös lomapäiviä tietyin ehdoin, jotka löytyvät vuosilomalaista. Asepalveluksen, vapaaehtoisen asepalveluksen ja siviilipalveluksen ajalta ei kerry vuosilomaa. 

Jos lomapäiviä ei kerry, toisin sanoen lomanansaintasäännöt eivät täyty, on työntekijällä silti oikeus vuosilomaa vastaavaan vapaaseen. Vapaan määrä ei perustu työssäoloaikaan vaan määräytyy työsuhteen keston perusteella. Työntekijä ansaitsee vapaata aina 2 arkipäivää kultakin sellaiselta kuukaudelta, jolloin työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut saman työnantajan palveluksessa.

Vapaan pitäminen on vapaaehtoista ja työntekijä voi halutessaan käyttää vain osan vapaasta. Vapaan ajalta ei makseta lomapalkkaa vaan lomakorvausta. Prosenttiperusteinen lomakorvaus maksetaan myös, vaikka työntekijä ei käytä vapaata.

Lomakorvaukset 

Lomakorvauksella tarkoitetaan korvausta pitämättömistä lomista. Lomakorvaus maksetaan vuosilomaa vastaavan vapaan ajalta sekä työsuhteen päättyessä pitämättömien lomapäivien osalta.

Vuosilomaa vastaavan vapaan ajalta maksetaan lomakorvausta seuraavasti: 

  • alle vuoden kestävissä työsuhteissa 9 % lomanmääräytymisvuoden palkkatuloista
  • yli vuoden kestäneissä työsuhteissa 11,5 % lomanmääräytymisvuoden palkkatuloista 

Työsuhteen päättyessä pitämättömien, ansaittujen lomapäivien lomakorvaus lasketaan vuosilomapalkan laskentasääntöjen mukaan. Ellei ansaittuja lomapäiviä ole kertynyt, maksetaan lomakorvaus yllä olevan prosenttiperusteen mukaisesti.

Lomapalkka 

Lain mukaan ansaittu vuosiloma on aina pidettävä lomana, sitä ei voi vaihtaa rahaksi. Loman ajalta maksetaan kuitenkin lomapalkkaa tai lomakorvausta. 

Vuosilomapalkan laskentatapaan vaikuttaa työntekijän palkkaustapa sekä kertyneet työpäivät ja työtunnit lomanansaintasääntöjen mukaisesti. 

Lomapalkka lasketaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Kuukausi- ja viikkopalkkaisten työntekijöiden, jotka työskentelevät yli 14 päivää tai yli 35 tuntia kuukaudessa, lomapalkka on saman suuruinen, kuin heidän normaali palkkansa työssä ollessa. 

Tunti- ja suoritusperusteisten työntekijöiden lomapalkka lasketaan keskimääräisen päiväpalkan ja lomapäivien määrää vastaavan kertoimen perusteella. Taulukko kertoimista löytyy vuosilomalaista, pykälästä 11. 

Alle 35 tuntia kuukausittain työskentelevien lomapalkka lasketaan prosenttiperusteisesti lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneistä tuloista. Jos työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, lomapalkka on 9 % palkkatuloista, jos yli vuoden, lomapalkka on 11,5 % palkkatuloista.

Pääsääntöisesti lomapalkka maksetaan ennen loman alkamista. Alle kuuden päivän pituisissa lomajaksoissa lomapalkka voidaan maksaa myös normaalin palkanmaksun yhteydessä.

Lomaraha 

Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin, vaan työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Kaikilla aloilla ei makseta lomarahaa, mutta jos se on ollut yleinen käytäntö, ei lomarahan maksamista tule lopettaa. Yleisimmin lomarahaa maksetaan 50 % lomapalkan määrästä. Esimerkiksi jos lomapalkka on 2000€, maksetaan lomapalkan lisäksi lomarahaa 1000€. Lomaraha on veronalaista tuloa. 

Lomaraha voidaan maksaa loman jälkeen seuraavan palkanmaksun yhteydessä tai vuosilomapalkan yhteydessä. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vaihtaa lomarahaa vapaaksi, vaan asiasta on sovittava työnantajan kanssa erikseen. 

Alakohtaiset työehtosopimukset voivat poiketa ja myös täydentää vuosilomalaissa esitettyjä loman määräytymisperusteita sekä laskentatapoja, mutta kuitenkin niin, että se on työntekijän eduksi. Tarkemmat tiedot voi tarkistaa oman alan työehtosopimuksesta.

Aiheuttaako vuosilomalakiin liittyvät asiat lähinnä turhaa päänsärkyä? Ota yhteyttä ja katsotaan yhdessä, miten voisimme auttaa!